|
Noin 3000 vuotta eKr. saapui Satakunnan
alueelle uusia ihmisiä. Uudet asukkaat saapuivat
Satakuntaan lounaasta ja toivat mukanaan eurooppalaisia
vaikutteita. Uudet vaikutteet ja uudet elinkeinot
mahdollistivat ihmisten asuinpaikkojen muutoksen. Asutus
siirtyi entistä enemmän sisämaahan päin.
Pronssikauden voidaan katsoa saapuneen Satakuntaan noin
1500 eKr. Nakkilan Santalasta on löydetty maamme
vanhimpiin pronssiesineisiin kuuluva keihäänkärki.
Mahtavimpina pronssikauden elämän merkkeinä Satakunnassa
ovat vielä tänäkin päivänä massiiviset hiidenkiukaat.
Näistä suurin osa sijaitsee Kiukaisten Panelian kylässä.
Pronssikauden rannikkoasutus keskittyi kapeaan
rantavyöhykkeeseen. Kokemäenjoen alajuoksua noudattaen
asutus ulottui Kokemäelle asti. Satakunnan
pronssikautisista asuinpaikoista tunnetuin lienee
Nakkilan Rieskaronmäki, missä museon johtajana vuosina
1958-72 toiminut Unto Salo suoritti kaivauksia
1960-luvulla.
Rautakausi alkoi Suomessa noin vuoden 500 eKr.
tienoilla. Satakunnassa rautakausi alkoi kuitenkin
paljon myöhemmin, vasta noin 50 jKr. Tuon ajan
rikkaimmat kalmistot sijaitsevat Nakkilan Penttalassa,
noin kilometrin Nakkilan nykyisestä kirkosta
yläjuoksulle päin. Paikka oli tuolloin Kokemäenjoen
silloinen suualue, ja erinomaisessa paikassa
kaupallisesti katsottuna, sillä joki ja siihen laskevat
sivureitit yhdistivät Penttalan sisämaan asutukseen ja
äärettömiin erämaihin (Salo).
Lähteet:
Elo, Jarkko & Ilari Kurri (1999). Satakunnan
maakuntakirja. Satakuntaliitto, Sarja A:247, Pori.
Salo, Unto (1999). Kotimaakuntamme Satakunta.
Satakuntaliitto, Sarja A: 245, Pori.
|
