Porin seutu - luonto

Kokemäenjoki Huittisista Poriin

Huittisissa Kokemäenjokilaakso on tasaista ja viljavaa. Huittista voidaan pitää laajojen viljelylakeuksien ja niillä risteilevien jokien kaupunkina. Kokemäenjoki tekee Huittisten luoteisosassa käännöksen länteen Kokemäen puolelle. Huittisissa jokeen yhtyvät Loimijoki, Punkalaitumenjoki sekä Sammunjoki. Jokien yhtymäkohtien ympärille on muodostunut laaja viljelystasanko. Tasangon laidoilta maa alkaa kohota ja on korkeimmillaan lähellä Vampulan rajaa, missä huiput kohoavat jo sadan metrin korkeuteen. Töörinkallio, Korkeakallio, Kolkanvuori, Kännönvuori ja Ripovuori ovat huipuista korkeimpia.

Kokemäellä savitasankojen halki virtaava joki muodostaa kaupungin maisemallisen ytimen. Joki saapuu kaupungin alueelle kaakosta kahtena eri haarana, jotka yhdistyvät, jonka jälkeen joki virtaa kohti pohjoista Säpilänniemeen asti. Siitä joki kääntyy jyrkästi kohti etelää ja kaupungin keskustaa ja virtaa kohti luodetta kaupungin rajan yli Harjavallan puolelle.

Harjavallassa Kokemäenjoessa on Pirilänkosken pato, padon yläpuolella joki levittäytyy suureksi altaaksi. Voimalaitoksen luona Harjavallassa on Suomen oloihin harvinaista jokivarsilehtoa ja kosken uomasta pilkistää esiin geologisesti arvokas hiekkakivestä muodostunut peruskallio, jota harvoin näkee missään paljaana. Voimalaitoksen kohdalta alkaa Kokemäenjoen kulttuurimaisema, joka jatkuu aina Ulvilaan asti.

Joki virtaa Nakkilaan kaakosta ja ylittää luoteessa kunnan rajan ja matkaa kohti Ulvilaa. Nakkilan kohdalla joessa on useampia hienoja koskialueita, joista Arantilan ja Ruskilan kosket ovat suurimpia. Näillä kohdin ovat myös parhaat kalastuspaikat. Kokemäenjoen pohjoispuolella kallioperä on kiillegneissiä, mutta kallioperää peittää lähes kaikkialla joen aikojen kuluessa mukanaan tuomat liete- ja hiesukerrokset. Nakkilassa joki on upeimmillaan Anolan kartanon kohdalla, sillä siellä joen jakaa Anolan Kirkkosaari. Kokemäenjoen eteläpuolella on avaria viljelyaukeita, erikoisuutena Nakkilan Järvikylä, joka on nimensä mukaisesti kuivattu järven pohja.
 

Ulvilassa joen koskien pauhut ovat jääneet jo taakse ja joki virtaa verkkaisesti läpi viljelytasankojen. Ulvilan kaupunki sijaitsee alajuoksun leveällä, muinaisella suistomaalla. Ulvilassa joki haarautuu kahdeksi uomaksi, joista kapeampi, Kirkkojuopa virtaa aivan Ulvilan keskiaikaisen kirkon ohitse yhtyäkseen jälleen pääuomaan lähestulkoon Porin rajalla. Jokihaarojen väliin jää kolmen kilometrin pituinen saari, Saarenluoto, joka tyypillisen deltasaaren tapaan on lähes tulkoon kokonaan hiekkamaata.

Porin keskustan halkaisee välillä lähes kahdensadan metrin levyinen Kokemäenjoki, joka saapuu kaupunkiin kaakosta. Se jakautuu kaupungin ytimessä lukuisiksi haaroiksi, jotka jatkavat matkaansa mereen Pihlavanlahdelle. Kokemäenjoen suisto on tunnetusti osa länsirannikon parasta lintualuetta.